Junamatka

Seattlesta Kanadan Vancouveriin on vajaan 180 kilometrin matka - pari tuntia 55 mailin keskinopeudella. Viime kesästä alkaen väliä kulkevat ovat tosin valittaneet, että matkaan menee nykyisin usein neljä, jopa viisikin tuntia. Syynä on ensi talven Olympialaisten takia remontissa oleva raja-asema, joka on rakennustöiden takia osin suljettu.

Ei hätää raja-asemista. Päätimme, että mehän emme jonota Kanadan rajalla ja käymme Vancouverissa junalla. Juna ei seiso rajalla ja muutoinkin junalla on tunnetusti mukava matkustaa.

Rouva päätti hakea junaliput asemalta pari viikkoa sitten tekemällään kaupunki-matkalla. Mainittu matka venyi aika pitkäksi, sillä juna-asema oli kyllä lähes kuvitellulla paikalla, mutta tie asemalle ei ole ihan yhtä selkeästi viitoitettu kuin esimerkiksi Helsingissä. Tunnin etsinnän jälkeen väylä asemalle löytyi ja liputkin saatiin kotiin ennen iltaa. Keskivaikea hakutehtävä, tuumi rouva illalla tyytyväisenä. (Minun kärsivällisyydelläni asema olisi jäänyt hakematta).

Muutama päivä sitten lähdimme kohti Kanadaa - aamujunalla - klo 7.40 Amtrakin asemalta, Safeco-stadionin viereltä. Pari päivää ennen matkaa tosin olimme huomanneet, että asemalla piti olla jo klo 6.40, jos mukana oli matkatavaraa. Ne piti jättää omalle luukulleen junaan toimitettaviksi.

Jos kantamuksia oli vain vähän, riitti, että olisimme asemalla vasta klo 7.10, puoli tuntia ennen lähtöä. Meillä oli vain vähän ja olimme paikalla 7.05.

Kello 7.15 alkoi asemalla tapahtua. Lipun lunastaneille, meille parijonossa eteneville jaettiin paikkalippuja. Mekin saimme omamme jo klo 7.23. Sen jälkeen palasimme odotushalliin. Klo 7.31 meidät komennettiin uudelleen asemiin. Vaunuun 2 menijät ulko-ovesta oikealle ja vaunuun 1 menijät ulko-ovesta vasemmalle.

Junaan meno sujui ilman suuria välikohtauksia tai paniikkia. Olihan Vancouverin juna ainoa, jota tuohon aikaan lastattiin. Aamun toinen juna, Amtrakin aamuvuoro Oregonin Portlandiin oli lastattu jo 25 minuuttia aiemmin.

Juna lähti minuutilleen ajallaan ja olimme Everettissä jo klo 8.29, matkustettuamme vasta kaksi tuntia ja 14 minuuttia. Olimme nimittäin lähteneet kotoa asemalle klo 6.15. Vertailun vuoksi voin kertoa, että autolla meiltä menee Everettin kohdalle noin 20 minuuttia.

Vancouverissa olimme jo klo 11.36. Hieman aikaa vei se, että ennen matkustajien vapauttamista, juna käännettiin asemalla ympäri, jotta laukut voitiin nostaa oikealle puolelle jaettaviksi takaisin omistajilleen.

Rajamuodollisuuksien jälkeen me olimme valmiita etsimään bussia kaupungille jo klo 11.52. Matkaan meni vajaa kuusi tunteroista, mutta tuo aika oli leppoisaa. Köröteltiin upeaa maisemareittiä, jonka varrella sai ihailla laskekuvesirannoilla ruokailevia haikaroita ja muita lintuja. Itse ehdin lukea Obaman vuonna 2006 julkaiseman kirjan Toivon (uhka)rohkeus lähes puoliväliin.

Upea matka ja edullinen ($35). En tosin suosittele liikematkailijoille.