Ankat

Ankka-ajelu on seattlelainen erikoisuus, jonka monet matkaoppaat rankkaavat jopa 10 tärkeimmän turistijutun joukkoon. Se on ihan tavallinen kaupunkikiertoajelu. Kulkuneuvo vain on erikoinen. Se kulkee sekä vedessä että maalla. Ankalla ajellaan puoli tuntia Seattlen sisäjärvellä Lake Unionilla ja tunti katsellen kaupunkia maalta käsin. Kun ympäristö on aika vesistöinen, antaa ankka varmaan täydellisemmän kuvan kuin pelkkä bussilla köröttely.

Itse en ole ankalla ajellut, mutta kauniina ilmalla saattaisin sitä kokeilla. Erityisen mukavaa se näyttää olevan lasten kanssa ja silloin, kun on juhlatuulella.

Olen ihmetellyt turisteja, jotka uskaltautuvat ankan kyytiin pienessä pakkasessa. Vempeleessä ei nimittäin ole ikkunoita ja täällä on talvella joskus aika kylmää, ainakin vesillä.

Ankat ovat leppoisia. Matkan kuljettajat pitävät huolen siitä, että kyydissä ei tule ikävä. Ymmärtääkseni he kertovat pikkutuhmia juttuja seattlelaisista, ohikulkijoista ja muustakin. Myös railakas musiikki vauhdittaa ankkamenoa.

Monien seattlelaisten sanotaan olevan ärsyyntyneitä ankoille. En tiedä johtuuko se pilkkajutuista vai siitä, että ankkojen sanotaan matelevan liikenteessä turhan alhaisella matkanopeudella. Minusta ne ajelevat väliin jopa liiankin vauhdikkaasti.

Jos 27 dollarin (25 dollari kyyti ja 2 dollaria muoviankka) ajelu kiinnostaa enemmän, tämä linkki tarjoaa siitä videonpätkän.