12 000 surmanluotia

USA:ssa ammutaan kuoliaaksi lähes 12000 ihmistä vuodessa, lähes 33 ihmistä päivässä. Ammuskeluissa haavoittuneiden ihmisten määrä on paljon tätäkin suurempi. Vuonna 2006 pelkästään teho-osastoilla hoidettiin 53000 ampumistapauksen uhria. Vaikka ottaa huomioon sen, että USA on suuri maa - lähes 300 miljoonaa ihmistä - ovat luvut valtavia.

Yhtenä lukujen selityksenä pidetään aseiden määrää, helppoa saatavuutta ja erityisesti lyhytpiippuisten käsiaseiden yleisyyttä. Myös tilastot tukevat tätä. Pistooleilla ja revolvereilla tapetaan miltei 75 prosenttia eli noin 8500 ammuskelun uhreista. Surmat USA:ssa tehdään useimmiten tuliasein, sillä esim. puukoniskuihin kuolee täällä "vain" noin 2100 ihmistä vuodessa eli kuudesosa ammuttujen määrästä. Toki puukotuksia on moninkertainen määrä.

Ampumisen hinta on amerikkalaisille kova. Asiaa Duken yliopistossa tutkinut professori Philip Cook on arvioinut, että ampumisväkivalta maksaa amerikkalaisille noin 100 miljardia dollaria vuodessa menetettynä työpanoksena, hoitokuluina ja esimerkiksi sosiaaliturvan kustannuksina. Ihmisten ampuminen maksaa suurin piirtein saman verran kuin Irakin sota ja inhimillisesti ottaen enemmänkin, sillä USA:ssa ammutaan päivittäin noin kolme kertaa niin monta amerikkalaista kuin heitä kuolee Irakissa.

Puolet ampumisväkivallasta on perheväkivaltaa, joka päättyy surullisesti. Tämän lisäksi ampumisia sattuu mitä kummallisimmissa tilanteissa. Täällä Seattlessakin olomme aikana olemme lukeneet mm. useista paikallisista tapauksista, jossa täysin ulkopuolisia ihmisiä on ammuttu ohikulkevasta autosta/autoon. Ilmiölle on oma käsitteensäkin.

Jokelan tapauksen kaltaista kouluammuskelua ja ostoskeskusammuskelua täällä raportoidaan kuukausittain. Siitähän luemme amerikanuutisia myös Suomessa. Suomessa emme kuitenkaan, näe uutisia, joissa ala-asteen opettaja pitää kansalaisoikeutenaan sitä, että hän saa pitää myös oppitunneilla asetta käsilaukussaan. Täällä yhtä alan kansalaisaktivistia haastateltiin muutama kuukausi sitten. Hänen mielestään ei tulisi kyseeseenkään, että hän jättäisi aseen kotiin.

Ymmärrän Euroopan Unionin huolen siitä, että esimerkiksi Suomessa on paljon aseita. Silti meillä taitaa olla erilainen suhde ihmisen tappamiseen tuliaseella kuin amerikkalaisilla. Toivottavasti se sellaisena säilyykin.