Ulos kaupungista

Seattlen alueen vaurastuminen ajaa pien- ja keskituloiset lapsiperheet ulos kaupungista. Vuosien 1960 ja 2005 välisenä aikana Seattlen lapsiluku putosi 90 000:lla eikä kehitys johdu pelkästään ikääntymisestä. Kun vuosien 2000 ja 2005 välisenä aikana Seattlen kaupunki kasvoi 10 000 hengellä, nousi lapsien määrä lisääntyi vain 200:lla.

Väestön ikäjakauma muuttuu siitä syystä, että pien- ja keskituloisilla ihmisillä ei ole varaa asua vaurastuvassa Seattlen kaupungissa. Niinpä opettajat, palomiehet, sairaanhoitajat ja muut keskituloiset ihmiset ovat muuttaneet ja muuttavat kauemmas keskustasta. Kehitystä kuvaavat seuraavat keskimääräislaskelmat. Vuonna 1980 talojen mediaanihinnat Seattlessa olivat noin 65 000 dollaria ja tuolloin arvioitiin, että seattlelainen palomies voisi ilman suurta riskiä hankkia kaupungista talon, jonka hinta olisi 75 000 dollaria. Viime vuoden lopussa talojen keskihinta oli 449 000 dollaria ja arvioitiin, että palomiehen tuloilla olisi varaa ostaa asunto, jonka hankintahinta olisi korkeintaan 228 000 dollaria.

Niinpä keski- ja pienituloiset ihmiset joutuvat muuttamaan kauemmas kaupungista ja se tietää pitkiä työmatkoja. Kun joukkoliikenneyhteydet kaupungin ulkopuolella ovat huonot, on ihmisten käytettävä autoa. Aiemmin auton käyttö ei olisi ollut ongelma, mutta öljyn kallistuminen on tehnyt autoilusta kallista myös amerikkalaisille. Niinpä joidenkin arvioiden mukaan monet keskiluokkaiset ihmiset täällä käyttävät yli 50 prosenttia tuloistaan asumiseen ja työpaikkaliikenteeseen.

Lisää aiheesta mm: http://seattletimes.nwsource.com/html/opinion/2004005761_sundayroyer11.html