Ilettääkö?

Sain, aivan oikein, eräältä kommentaattorilta viime viikolla nuhteita siitä, että kerroin Marko Kuljun olevan viime viikon kuuluisin suomalainen Amerikassa; sekä Pohjois- että Etelä-. On aivan selvää, että minun olisi pitänyt odottaa oikeuden tuomiota, ennen kuin blogisoin asian niin rajusti kuin tein.

Kirjoitin tekstin aika rennosti, mutta edelleen olen sitä mieltä, että Marko on ja tulee olemaan kuuluisa Pääsiäiskorvistaan, vaikka hänet jopa syyttömäksi todettaisiin.

Itse opin sen, että kannattaa ottaa blogin aiheeksi kohu-uutinen, jos haluaa saada Suomesta paljon sähköpostia. Se on hyvää oppia. Eniten kuitenkin arvostan mainittua kommentaattoria, joka kuritti minua avoimesti blogisivuillani. Se on oikeaa keskustelua ja kiitos siitä. Minulla ei ollut asiaan paljon lisättävää.

Tämän viikon kuuluisin moka-suomalainen täällä uudella mantereella on, kukas muu kuin Ilkka Kanerva. Nyt luulen, etten edes tahattomasti kirjoita syyttömästä, kun hänet on poliittisesti jo tuomittu, useaan kertaan ja usean rysän päältä kiinni jääneenä.

Amerikkalainen julkisuus on tietenkin noteerannut Iken toilailut siinä, missä kaikki muutkin. Tämän aamun demokraattinen Seattle P-I nosti hänet ”The world in 5 minutes”-palstalleen kolmantena suomalaisena viime elokuun alun jälkeen. Ensimmäinen ja masentavan surullinen tapaus oli Jokelan kouluampuja. Viime viikolla palstalle ja myöhemmin lehteenkin nousi herra Kulju ja nyt Ike.

Iken todetaan täällä omien sanojensa mukaan lähettäneen 200 tekstiviestiä eroottiselle tanssijattarelle. Itse petyin, kun luulin ulkoministerin asemansa tuntien sentään pommittaneen vähintäänkin kansallisbaletin joutsenia.

Nyt ymmärrän sen, että keppoiseksi arvostamani Hymy-lehti on yksi vaikuttavimmista suomalaismedioista. Siihen viitataan myös P-I:n uutisessa. Sen enempää P-I:ssä kuin Timesissakaan en ole nähnyt yhtään viittausta Hesariin tai Aamulehteen muista minulle tärkeistä suomalaisista sanomalehdistä nyt puhumattakaan. Kova on kvartaalinen maailmamme.