Partaveitsi ja hiomakivi

Kaikissa meissä asuu pieni tiedemies. Miksikö? No siksi, että aivan kuten tiedemiehet, haluamme yleensä selittää mahdollisimman suuren määrän havaintojamme mahdollisimman pienellä määrällä selittäviä tekijöitä. Tiedättehän ”Lyyli sairastui syöpään, kun hän oli aina stressaantunut”-tyyppiset johtopäätelmät. Niissä ilmiöillä on yksinkertaisin mahdollinen syy-seurauslogiikka. Kun ajattelua jatketaan, päädytään helposti vielä yleisempään johtopäätökseen, jonka mukaan ”kaikki aina stressaantuneet Lyylit sairastuvat syöpään”. Yritys on hyvä ja samankaltaista on myös tieteen logiikka, mutta tietyn rajoituksin, kuten jatkossa huomaamme.

Tieteessä ja filosofiassa yksinkertaisuus-periaatetta kutsutaan Occamin partaveitseksi. Joskus puhutaan myös kitsaus-periaatteesta (parsimony). Sen mukaan ilmiöitä selittävien tekijöiden määrän tulee olla mahdollisimman vähäinen. Esimerkiksi matemaattiseen malliin tulee ottaa vain ne selittävät muuttujat, joilla ongelman ratkaisun kannalta on oleellista merkitystä, eikä yhtään enempää. Occamin partaveitsen l. yksinkertaisuus-periaatteen mukaan kilpailevista, yhtä selitysvoimaisista teorioista, tulee valita yksinkertaisin. Oletetaan esimerkiksi, että isolle pellolle on yön aikana muodostunut kaunis ja säännöllinen kuvio. On yksinkertaisinta olettaa, että joku on sen niittänyt. Silti ilmiölle tarjotaan usein aika monimutkaista selitystä - Ufoa. Se on epätieteellistä.

Occamin partaveitsi on saanut nimensä englantilaisen fransiskaanimunkki Wilhelm Ockhamilaisen mukaan. Tieteessä Occamin partaveistä täydentää Einsteinin hiomakivi. Se on kuuluisan yksinkertaistajan, Albert Einsteinin, aikoinaan esittämä ajatus, jonka mukaan teorian tulee olla mahdollisimman yksinkertainen, muttei ”yhtään yksinkertaisempi”, ollakseen todennäköisimmin tosi. Kuten havaitaan, tieteen jättiläistenkin filosofia on aika talonpoikaista. Johtopäättelyä on rajattava kahdesta suunnasta. Pitää selittää yksinkertaisesti, muttei liian yksinkertaisesti.

Miksi saivartelen partaveitsistä ja hiomakivistä? No se johtuu yksinkertaisesti siitä, että saan sähköpostiini jonkin verran kommentteja ja ehdotuksia siitä, millaisia amerikkalaiset ovat tai millaista amerikkalaisuus on ja mistä se johtuu. Koen joskus pientä voimattomuutta, kun en osaa olla samaa mieltä.

Ongelmani on kaksijakoinen. Ensikin, en ole pystynyt rajaamaan sitä, mitä tai millaisia amerikkalaiset ovat tai millaista on amerikkalaisuus. Toiseksi, mikä seuraa jo edellisestä, en osaa sanoa mistä amerikkalaisuuden luonne johtuu.

Kahdeksan kuukauden aikana olen havainnut, että 300 miljoonan amerikkalaisen kirjoon mahtuu kaikkea mahdollista: Rikkaita ja köyhiä, isoja ja pieniä, rosvoja ja lainkuuliaisia, lihavia ja laihoja, leuhkoja ja vaatimattomia, maailmanomistajia ja ujoja. Aikamoinen kirjo.

Sen toki pystyn sanomaan, että olen lähes totaalisen eri mieltä tämän maan nykypresidentin kanssa lähes kaikesta. Niin ovat monet amerikkalaisetkin. Myös osavaltioiden ja kaupunkien johtajat ajattelevat usein aivan eri tavoin kuin liittovaltion vallanpitäjät. Hyvä esimerkki tästä on ympäristöpolitiikka, josta monet osavaltiot ja vielä useammat suurten kaupunkien pormestarit ovat aivan eri mieltä kuin presidentti ja hänen hallintonsa. Aikamoinen instituutioiden verkko on tämä Pohjois-Amerikan Yhdysvallat.

Ihan kuten Euroopassakin, amerikkalaiset eri puolilla mannerta ovat aika erilaisia, niin myös osavaltiot. Nevadassa sallitaan prostituutio, mutta täällä Washingtonissa sitä pidetään ainakin yhtä tuomittavana kuin Ruotsissa. Alaskassa juodaan viinaa kuin Suomessa, mutta Utahissa ollaan melkein yhtä tiukkoja kuin islamilaisessa kulttuurissa, jota sitäkin maasta löytyy.

Edes seattlelaisia en ole pystynyt luokittelemaan. Esim. tutkimuslaitoksessani NOAA:ssa ja yliopistolla työpaikalle tullaan erittäin yleisesti kävellen, polkupyörällä, bussilla tai kimppakyydillä. Kuitenkin Seattlen liikenneväylät ovat täynnä henkilöautoja, mitä pidetään amerikkalaisena. Eivätkö työkaverini ole amerikkalaisia tai seattlelaisia?

Sen olen siis oppinut, että ainakin minun pitää varoa kovin vahvoja yleistyksiä amerikkalaisista ja amerikkalaisuudesta. Tämä maa on nimittäin niin monimuotoinen, etten osaa kuvata edes sitä, millainen se on. Siksi en tiedä, miksi se on mikä on. Partaveitsi ja hiomakivi odottavat käyttöään työkalupakissa.