Monimuotoisuus

Paavi aloitti eilen, 81-vuotispäivänään, vierailunsa USA:ssa. Ideologisesti hänellä ja presidentti Bushilla on paljon yhteistä. He molemmat vastustavat kiivaasti aborttia, samaa sukupuolta olevien liittoja ja kantasolututkimusta. Toisaalta johtajien käsityksessä on myös jyrkkiä eroja. Toisin kuin Bush, Paavi vastustaa Irakin sotaa, Kuuban kauppasaartoa ja kuolemanrangaistusta. Myös ympäristönsuojelua ja sosiaaliturvaa Paavi pitää tärkeänä, mitä ei voi sanoa Bushista.

Ulkosuhteiden lisäksi Paavin vierailun aiheet ovat myös sisäpoliittisia. Matkan aikana pohditaan varmaan aika paljon sitä, kuinka johtaa 67 miljoonan amerikkalaisen katolista yhteisöä tänään? Se nimittäin poikkeaa dramaattisesti siitä joukosta, jonka edellinen paavi tapasi kaksikymmentä yhdeksän vuotta sitten. Kun 1979 katolisten seurakuntien valtakielenä oli englanti (ehkä italialaisella, puolalaisella tai irlantilaisella aksentilla), taitaa kirkkokunnan enemmistö nykyisin olla espanjankielinen. Laillisen ja laittoman maahanmuuton seurauksena myös vähävaraisten ja suurperheellisten suhteellinen osuus kirkon jäsenistä on kasvanut ja kasvaa koko ajan.

Jos on Paavilla Yhdysvalloissa ihmettelemistä, niin kyllä on meikäläiselläkin. En nimittäin ymmärrä, kuinka ihmiset täällä uskontokuntansa valitsevat. Se ei ole niin itsestäänselvää kuin Suomessa, jossa yleensä kirkkoon joko kuulutaan tai kirkkoon ei kuuluta.

Viime viikonloppuna huomioni kiinnittyi Roslynin naapurikaupungin, pienen Cle Elumin kirkkojen ja uskontokuntien suureen määrään. Cle Elumin pinta-ala on 3.8 neliökilometriä ja asukasluku vajaat 1800 ihmistä. Tuossa pikkukaupungissa on minun ymmärrykseni mukaan kolmetoista kirkkoa ja ilmeisesti ainakin kymmenen, ellei peräti kolmetoista uskonnollista yhteisöä tai lahkoa. On mormooneja, baptisteja, juutalaisia ja jehovia, eikä puutu presbyteerejä, episkopaaleja, nasaretilaisia, tai katolisiakaan. Kaikista suuntauksista en ole aiemmin edes kuullut.

Kun ottaa huomioon, että Cle Elumin ainakin kymmenen yhteisön joukosta puuttuu kokonaan suuriakin uskontosuuntauksia (Islam, buddhalaisuus …), joita niitäkin tästä maasta löytyy, on helppo ymmärtää, ettei USA:ta ole ihan yhtä helppo ymmärtää eikä hallita. Uskontokuntien lisäksi ovat vielä eri ihmisrodut, kielet, kulttuurit ja muut tekijät. Tämä maa onkin niin kirjava, että täällä ei kyllä raumalaista ja savolaista erottaisi pohjalaisesta - no eipä edes skånelaisesta ravunkasvattajasta.