Vasemmallas !
Washingtonin kevyen liikenteen säännöissä on pykälä, johon en taatusti vuodessa totu. Se on sääntöjen kohta, jonka mukaan polkupyöräilijän on soitettava kelloa tai ilmoitettava suullisesti, kun hän aikoo ohittaa edellään kulkevan.
Ei säännössä mitään vikaa ole vaan siinä, että kaikki noudattavat sitä. Kuvitelkaa tilannetta, jonka kohtaan joka aamu. Matelen puoliunisena kevyen liikenteen väylää ja kuvittelen kaikkea sitä mukavaa, mitä päivän aikana kokisin tai saisin aikaan. Juuri, kun alan päästä tuohon ihanaan mielikuvamaailmaan, karjaisee joku 45 asteen takavasemmalta vähä-älyisen äänellään: ”On your left !”
Yleensä hätkähdän, tulen ärtyisäksi ja juuri kun olen lausumassa f-sanaa, muistan, että minun tulee hymyillä ja kiittää kanssapyöräilijää ystävällisestä varoituksesta. Se on skitso tunne. Törkimys katkaisee ihanan fantasiointiyritykseni ja pitäisi vielä kiittää. Aika asiakaslähtöistä.
Olen varma, että ”On your left !” ei ole ainakaan suomalainen keksintö. Saman varmuuden voitte tekin saada tekemällä seuraavan kokeen: Ajakaa itsenne aamuhämärässä hillittömän hengestyneeksi. Hiipikää sitten yksinäisen jalankulkijan tai pyöräilijän perään niin, että etupyörä on juuri ja juuri kulkijan vasemmalla puolella hieman hänen takanaan. Lopuksi, karjaiskaa niin kovalla äänellä kuin pystytte: ”Vasemmallas!” Ei luultavasti löydy niin raihnaista mummoa tai pappaa, etteikö siitä irtoaisi paria v-sanaa kannustavaksi huomeneksi hyväntahtoiselle pyöräilijälle.
Kokeilkaa myös komplementaarista lähestymistapaa. Hiipikää jälleen hiiren hiljaa mummon perään ja tuikatkaa sitten vauhdilla ohi, olkapäätä viistäen. Pomminvarmasti reaktio on täsmälleen sama kuin ensimmäisessäkin kokeessa. V-tä tulee. Se on suomalaista kevyn liikenteen kulttuuria, josta ilmestyvät ensimmäiset, lehtien innoittuneet yleisönosastokirjoitukset tähän aikaan keväästä.
Vaimoni puolustaa amerikkalaista PASSING ON YOUR LEFT! -ilmoitusta. Itse olen alkanut pelätä, että minusta ei tule maailmankansalaista. Tuntuu, että istuin liian pitkään umpihangessa, karvahattu korvillani ja tervasin niitä suksia. Minä en nimittäin totu ”On your leftiin !” Olisin paljon tyytyväisempi, kun menisivät menojaan ja pitäisivät mölyt mahoissaan ;-).
Tunnisteet: Arkipäivä
0 kommenttia:
Lähetä kommentti
Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]
<< Etusivu