Koirien vuoro

Kyllä niitä oli jo pari viikkoa sitten Careek-puistossa sijaitsevan Piper Creek-puron päähaarassa, parin, kolmen mailin päässä asunnoltamme. Seurasimme koiralohien (Keta-, Chum) kutua muutaman metrin päästä pieneltä, puron ylittävältä sillalta, eivätkä rakastavaiset näyttäneet häiriytyvän meistä lainkaan. Toki tirkistelymme oli hyvin hienotunteista. Ainakin pyrimme siihen, vaikka mikään ei meiltä jäänyt näkemättä. Todistettua tuli lemmenleikkien pieninkin yksityiskohta.

Pari viikkoa sitten Piper Creek oli sateettoman jakson jälkeen aika vähävetinen ja monet treffeille saapuneet kalat olivat uupuneet noustuaan puroa vasta alle sata metriä. Puron suussa oli paljon kuolleita, arviolta 3-5-kiloisia kaloja. Silti muutama vahvempi yksilö oli jo rakkauden pauloissa.

Tämän aamun paikallislehti kertoo, että olimme hieman etuajassa. Chum-lohien nousu on parhaimmillaan juuri nyt ja nousua jatkuu joulukuun puoliväliin. Tähän mennessä puroon on noussut pari sataa koiralohta ja muutama hopealohi.

Piper Creekin lohet eivät ole puron alkuperäistä kantaa, joka katosi 1920-luvulla. Nyt puroon nousevat lohet on saatu siihen määrätietoisen istutustoiminnan ja elinympäristöjen kunnostuksen avulla.

Tällä ja tulevilla viikoilla eri puolilla Seattlea sijaitsevilla Pipers Creekillä, Longfellow Creekillä, Taylor Creekillä ja Thornton Creekillä riittää kuhinaa, kun vedessä parittelevat lohet ja purojen rannoilla hihkuvat niitä katsomaan tuodut koululaiset. Viikonloppuisin puroilla voi tutustua lohien maailmaan oppaiden (yleensä vapaaehtoisia) avustuksella. Myös kalantutkijat ovat tähän vuodenaikaan kiireisiä jäljittäessään koiralohien viimeistä matkaa rakkauden riemuista taivaan iloihin.