Musta perjantai

Kauan eivät ehtineet kalkkuna ja kurpitsapiirakka vatsoissa tekeytyä, kun torstainen kiitospäivä muuttui mustaksi perjantaiksi heti aamuyöllä. Kauppaliikkeet, joista useimmat olivat sulkeneet ovensa torstai-illan hämärtäessä, pari, kolme tuntia ennen kiitospäivän juhla-ateriaa, avasivat joulumyyntinsä aggressiivisilla alennusmyynneillä.

Heti keskiyöllä tavaraa alkoivat sylkeä tehtaiden viemärit, nuo kaikkea mahdollista halvalla välittävät outletit. Klo 00.01 avasivat ovensa Alderwoodin ja Lynnwoodin kauppakeskukset, joista ainakin ensimmäisen ovilla kolkutteli aamuyöllä 20 000 shoppailijaa. Klo 04.00 monet shoppailijat siirtyivät J.C.Penneyn jonoihin ja kahdeksalta oltiin mahdollisesti jo neljännessä hypermarketissa ellei kokoonnuttu Macyn joulunalun paraatiin, johon vanhempi väki ehätti kuin meillä joulukirkkoon.

Monet paikalliset totesivat, että perheen ja suvun koonnutta juhla-ateriaa seuranneet aamuyön alennusmyynnit ovat hulluutta, mutta kun koruja ja elektroniikkaa myytiin reilusti alle puoleen hintaan, asiakkaita riitti ja kauppa kävi hyvin. Sitä paitsi, monet tarjoukset loppuivat jo aamukolmelta, aamuviideltä, aamuyhdeksältä tai viimeistään puoliltapäivin ja tavaraa piti saada. Myös monet kanadalaiset olivat pakkautuneet busseihin ja autoihin ja tulleet saalistamaan aamuyön apajille. Paitsi alennukset, heitä tänne vetää myös heikko USA:n dollari, joka tekee kanadalaisista varakkaita heti rajanylityksen jälkeen.

Eräs paikallinen toimittaja ilmoitti pitävänsä Tuhkimoa saamattomana, kun tämä kiirehti kuuluisista juhlistaan kotiin heti puoliltaöin. Vaikka köyhä oli, olisi hän voinut käydä Tulalipin outletissa ja tehdä huikeita löytöjä sen sijaan, että pani kaiken yhden kengän varaan.

No, Tuhkimolla oli tuuria. Tuurin varaan eivät kuitenkaan laskeneet Seattlen alueen kauppiaat, jotka laskivat lisänneensä tänäkin vuonna joulumyyntiään noin 4 prosenttia juuri mustan perjantain aikana.