Talvikurssi

Ennen NOAA:n tuloani lupasin pitää Montlakessa pari, kuuden päivän mittaista intensiivikurssia tilastollisesta koesuunnittelusta. Toinen niistä ajoitettiin tällä viikolle ja ensi maanantaille. Niinpä viime viikko meni aika totaalisesti kurssin viimeistelyyn. Kun odotettavissa on noin 55 tuntia ahertamista aikuisopiskelijoiden kanssa, on blogi saanut levätä viimeviikkoisen Martin-päivän jälkeen.

Kurssin piti alkaa tänään klo 9.00, mutta ei ala ainakaan ennen kello kymmentä. Seattlessa on nimittäin kaksi senttiä lunta ja, kun lämpötila on lievästi pakkasella, tienpinnat jäätyvät. Liikenne halvaantuu tai sen ainakin odotetaan halvaantuvan ja niinpä julistetaan talvinen ”poikkeustila”. Eiliset yhdentoista iltauutiset luettelivat ainakin 12 koulua, joiden työpäivä oli päätetty aloittaa 3 tuntia normaalia myöhemmin. Luultavasti klo aamuviideltä alkavat King-vitosen aamuutiset luettelivat ainakin 120 lisää - en jaksanut nousta katsomaan, vaikka se ehkä olisikin antanut minullekin luvan startata hieman myöhemmin.

Itse mietin illalla tulisinko kurssipaikalle pyörällä, autolla vai bussilla, mutta kun aamukuudelta hain lehden, päätös oli selvä. Kaksi naapuria oli viilannut mäen meidän kohdallamme niin kirkkaalle jäälle, että sille oli ihan turha mennä pyörällä tai kesärenkaisella autolla. Tulin bussilla ja aika nopeasti tulinkin. Fremontin sivukadut olivat "nilellä", mutta poikkiliikenteen valtaväylät, 45. -katu ja 46. katu oli suolattu ja liikenne pelitti kuin parhaaseen kesäaikaan. Mainittuja katuja tahkoava bussi nro 44 kulki vain noin 4 minuuttia myöhässä.

Bussissa oli kesäisen lämmintä, noin 55 astetta. Se on täällä normaalia aina, kuin ilman lämpötila on alle 3 asteen. Bussin lämmitys pannaan päälle.

Tämänaamuinen lumi on kolmas tänä talvena ja tähän mennessä ennätyslumi kesti 1.5 päivää. On ollut hupaisaa, mutta aika karmaisevaa katso paikallisten liukkaan kelin ajotaitoja. Kun kumit sutivat, kaasupoljinta painetaan niin, että auton pohja pullistuu.

Asuntomme on jyrkässä rinteessä ja pari viikkoa sitten todistimme komeaa ”anna, kun isä näyttää näytelmää”. Naapuriperheen tytär sattui nimittäin tulemaan kotiin viisi minuuttia liian myöhään. (Mekin olimme tulleet kaupasta noin 7 minuuttia aiemmin, kun maa oli aivan sula). Katsoimme ikkunasta ulos ja lunta oli maassa ainakin 10 senttiä. Naapurin tytär oli poikittain mäessä - noin 6 metriä kotiportistaan. Auto oli jo portin korkeudella, mutta poikittain kadulla.

Sen sijaan, että isä ja kaksi naapurinsetää olisivat työntäneet auton portista sisään, isä päätti näyttää. Hän peruutti auton 150 metriä alas mäkeä, jonka kaltevuus on noin 10-12%. Sitten kaasu pohjaan ja lukemattomia yrityksiä, joilla hän pääsi kolmasosan siitä matkasta, minkä tytär oli selvittänyt lähes perille. Noin tunnin tahkoamisen jälkeen auto meni portista sisään. Onneksi portinpielet olivat pehmeärakenteisia pensaita - Olivat.

NorthWest Fisheries Science Center (Montlake) on julistanut työpäivän alkavaksi klo 10. Illalla kuulemma odoteltiin mahdollista ilmoitusta, että ”konttori” olisi kiinni koko päivän. Täksi illaksi on odotettavissa uusi lumikuuro ja mahdollisesti tämänaamuinen toistuu huomenna.

Suomalaisena en ole tottunut siihen, että työpäivä aloitetaan myöhään lumikuuron takia kuin aivan erityisessä poikkeustapauksessa. Siksi minulla onkin aikaa kirjoitella vaikka blogia ja odotella kurssilaisia paikalle. Uskon kuitenkin, että panemme koneet päälle klo 10 ja kahdenkymmenen opiskelijan joukkueesta puuttuu muutama. He asuvat korkeammalla, esim- aluella, jotka ovat noin 400-500 jalkaa (tai enemmän) merenpinnan yläpuolella. Siellä on paljon lunta ja liukkaampaa ja sieltä tullaan alas lumiketjuin varustetuilla autoilla. (On hupaisaa, että aika harvat käyttävät kitka tai nastarenkaita, vaikka niitä on täällä myynnissä ihaan käypään hintaan.)

Kauempaa tulleet kurssilaiset, Oregonin Portlandista ja Newportista odottelevat kurssia alakerran kahvihuoneessa. He tulivat paikalle jo eilen. Niin, että eikun kurssia pitämään.

Martti

Tunnen pientä syyllisyyttä siitä, että ehdin blogin kimppuun vasta nyt, illan päätteeksi. Olimme päivällä patikoimassa ja olen tehnyt koko illan luentoja (Vastuu 25 tutkijan opettamisesta painaa).

Tänään oli kuitenkin tärkeä, erittäin tärkeä päivä. Tänään oli viikkoihin aurinkoisin ja täysikuisin päivä ja se onneksi sattui vapaapäiväksi, jolloin liittovaltio, osavaltio, tuomioistuimet, pankit, täkäläinen maakunta, kaupunki ja jopa kaupunginosat viettivät vapaapäivää, yhtä niitä harvoista yhteisistä.

Tänään juhlittiin Martin Luther King Junioria, joka myös minulle oli mitä mieluisin vapaapäivä. Tuo Atlantassa (Georgia) syntynyt pastorin poika on paitsi amerikkalaisille, luultavasti myös monille ikäisilleni ihmisille ihmisyyden, inhimillisyyden ja tasa-arvon symboli. Omalla kohdallani symboliarvoa vahvisti perjantaina katsomani ”The Great Debators”-elokuva, joka varmaan osin loi gandhilaista pohjaa lukea niitä monia upeita sanomalehtikirjoituksia, joita päivän alla ainakin täällä Seattlessa julkaistiin.

Tänään USA:ssa Oprah, Barack Obama, Denzel Washington ja monet muut menestyvät mustat ilmentävät sitä unelmaa, joka Martilla oli. Eikä heidän menestyksensä ole muilta pois.

I have a dream, hän sanoi. Yes, we can, täällä sanotaan tänään. Yes, we can.

Lisää Mattia

Vaikka toisin eilen ja osin vielä aamublogia kirjoittaessani väitin, Matti Vanhasen vierailu noteerattiin täällä suurin otsikoin - Tosin vasta vierailun jälkeen, tänään. Seattlen suurempi sanomalehti julkaisi tänään aika näyttävän uutisen paitsi Vanhasen vierailusta, myös Suomesta ja juttu on suomalaista itsetuntoa kohottava.

Uutinen alkaa jo lähes jargoniksi käyvällä listalla siitä, kuinka Suomi on maailman kärkimaa lähes millä tahansa mittarilla mitattuna – taloudellinen kilpailukyvyllä, poliittinen läpinäkyvyydellä, ympäristön kestävyydellä, teknologisilla saavutuksilla ja jopa onnellisuudella.

Sen jälkeen kysytään, mikä on kaiken salaisuus ja annetaan Vanhasen vastata. Se alkaa korkeatasoisesta koulutuksesta ja vahvasta innovaatiojärjestelmästä, kertoo Vanhanen häntä haastatelleille toimittajille. Yhtenä Suomen vahvuuksista Vanhanen pitää yliopistojen ja yritysten yhteistyötä.

Timesin juttu kertoo, että mobiilijätti Nokian kotimaa, Suomi käyttää tutkimukseen 3.5 prosenttia kansantuotteestaan, kun luku USA:ssa on vain 2.7. Merkittävänä pidetään myös sitä, että koulutus, myös yliopistokoulutus on Suomessa ilmaista.

Seattle Times uutisoi myös Vanhasen vierailun aiempia vaiheita varapresidentti Cheneyn, kuvernööri Schwarzeneggerin ja Googlen perustajien tapaamisineen. Erityistä huomiota saa kuitenkin Suomen ympäristöpolitiikka, jota täällä seurataan mielenkiinnolla. Esimerkiksi suomalaista autoverotuksen painopisteen muutosta ympäristöystävällisempään suuntaan katsellaan paitsi Kaliforniassa myös täällä Washingtonissa hyvin tarkkaan.

Nöyrä korjaus

Alan epäillä, että suomenkielistä blogiani luetaan myös täkäläisissä lehtipiireissä ;-). Eilisen blogini jälkeen tapahtui näet kummia. Seattle P-I julkaisi viimein jutun Matin (Vanhanen) vierailusta ja jopa ison kuvan kera. Olenkin siis malttamattomuudessani nöyrän anteeksipyynnön velkaa täkäläiselle sanomalehdelle.

Jutun otsikko on ihanan microsoftilainen:"Suomalainen pääsee vilkaisemaan tulevaisuuteen"(kirjoittaja on P-I:n Microsoft-erikoistoimittaja). Ison valokuvan ryydittämä kolmen palstan levyinen, seitsemän riviä pitkä juttu kertoo, että Suomen pääministeri tapasi Chairman Bill Gatesin, joka lahjoitti 500 000 suomalaiskoululaisen iloksi Live@edu-järjestelmän. Nyt täällä tiedetään myös se, että Suomessa on 5.2 miljoonaa asukasta, joista 480 000 käyttää Windows Live Messanger järjestelmää. Sekin noteerataan, että Suomessa on 250 Microsoftin työntekijää, tosin pääasiassa vain myynnin ja markkinoinnin hommissa.

Valokuvassa Matti poseeraa Redmondissa häneen verrattuna pienikokoisen Microsoft-johtajan kanssa. Herrat ihmettelevät älykästä keittiönpöytää, jonka päällä on pilleripurkki. Pöytä on siitä ihmeellinen, että se muistuttaa, koska keittiöomistajan on otettava lääkkeensä.

Painettu juttu on rakennettu Todd Bishopin eilen julkaiseman blogin pohjalle. Huomattava kunnianosoitus Vanhaselle on se, että hänestä kertova juttu on P-I:n Business-osaston (Section E) etusivulla ja kuuluu luokittelussa kategoriaan "Bill Gates".

Matti

Jotenkin tuntuu siltä, että täällä vuoden asuvina olemme vähintäänkin anteeksipyynnön velkaa. Kävi nimittäin niin, että Vanhasen Matti piipahti täällä tänään ja nämä peijakkaan lehdet, Seattle Times ja Seattle Post-Intelligencer kirjoittivat vierailusta vain on-line uutisissaan ja blogeissaan.

Kyselyjenne innostamina yritimme löytää edes uutisen poikasta, mutta ne jäivät ao. on-line tasolle. Me luimme Masan Bill Gatesilta saamasta miljoonalahjasta Hesarin sivuilta. (Toivottavasti kodin ja koulun välinen kommunikaatio tästä lähin pelittää). Myös visiitit Google-laaksoon ja Ison-Arskan kanssa käydyt keskustelut aukenivat meille vain suomeksi.

Sen tiedämme täkäläisistä uutisista, että Seattlen porukka on tulossa Suomeen keväällä.

MOT

Nyt se on todistettu. Kalliit viinit maistuvat paremmilta kuin halvat. Kalifornian teknillisen korkeakoulun apulaisprofessori Antonio Rangel osoitti asian yksinkertaisella kokeella. Hän maistatti viittä viininäytettä 20:llä koehenkilöllä ja magneettikuvasi koehenkilöiden aivoja samaan aikaan, kun nämä askaroivat kokeensa parissa.

Testaajat, jotka luulivat maistavansa viittä juomaa, maistoivatkin todellisuudessa vain kolmea. Kahta viineistä nimittäin tarjottiin kaksi kertaa, erilaisen hintalapun kera. 90 dollarin viiniä tarjottiin ensin sen todellisella hinnalla ja sitten viininä, jonka hinnaksi ilmoitettiin 10 dollaria. Vastaavasti 5 dollarin viinillä on hintalappuina 5 ja 45 dollaria.

Magneettikuvaus osoitti, että kallista viiniä juovien maistajien mielihyvää (mm. hajuja, makuja) prosessoiva aivokuoren keskiosa aktivoitui merkittävästi ja he kokivat samankin viinin parempana, kun se hinnoiteltiin kovemmin. Mielenkiintoinen oli myös tulos, että silloin, kun testaajat eivät nähneet hintalappuja, he nimesivät halvimman, 5 dollarin viinin, testin parhaaksi.

Tutkijat, joiden erikoisala on neuromarkkinointi, ilmoittivat todistaneensa, että markkinoinnilla isketään ihmiseen nimenomaan aivojen nautintokeskusten kautta. Lisäksi he ilmoittivat olevansa vielä jossain määrin toiveikkaita sen suhteen, että todelliset asiantuntijat saattaisivat ehkä kyetä objektiivisempaankin viinianalyysiin, mikä pitäisi tietysti vielä todistaa ;-).

Tutkimus julkaistiin tämän viikon Proceedings of the National Academy of Sciences (PNAS) online-sarjassa. Rangel on ilmoittanut, että seuraavana hänen ryhmänsä tulee tekemään kokeen siitä, miten kivun odotus näkyy kivun kokemisessa.

Muutoshalu

Päivä päivältä käy selvemmäksi, että Yhdysvaltain presidentinvaalien kuumin vaaliteema on muutos. Sitä amerikkalaisten suuri enemmistö maan nykyiseen politiikkaan haluaa. Seuraapa sitten demokraattisia, republikaanisia tai riippumattomia tiedotusvälineitä, nopeasti käy ilmi, että täällä ollaan kyllästyneitä nykyiseen presidenttiin ja hänen hallintoonsa.

Täällä ollaan väsyneitä sotimiseen, joka syö liittovaltion taloutta, rapauttaa maan mainetta ja nielee tuhansien nuorten hengen. Täällä ollaan pettyneitä liittovaltion politiikkaan ilmastokysymyksissä. Täällä halutaan muutosta terveydenhuolto-järjestelmään, joka jättää 50 miljoonaa ihmistä vaille perusturvaa. Kasvavassa määrin täällä ollaan hädissään maan taloudesta, joka näyttää syöksyvän joka päivä syvemmälle asuntokuplan puhjetessa.

Amerikkalaiset haluavat muutosta. Muutoksen halusta kielii myös vaalien ehdokasasettelu. Tarjolla varteenotettaviksi valtapuolueiden ehdokkaiksi on mm. julkimormooni, tiukka babtisti, valkoinen nainen, musta mies, latino mies, Vietnamin sodan veteraani ja miljonääri. Monilla edellisistä määreistä ei ole aiemmin ollut paljon painoa vaaleista. Muutosvaaleissa saattaa olla.

Pelkääjän paikalla

Ihmisten yritteliäisyydellä ja mielikuvituksella ei ole rajoja. Eilinen seattlelaislehti kuvaa ongelmaa, joka on syntynyt kimppakyytien suosimisesta. Täkäläisillä teillähän on varattu omat, erityiset (ja yleensä paremmin vetävät,) kaistansa niille autoille, joissa on vähintään kaksi (, joskus kolme,) matkustajaa. Erityisesti tätä car-pool –järjestelmää halutaan suosia aamun ja iltapäivän ruuhkissa.

Aina ei järjestelmä toimi niinkuin on tarkoitettu, sillä ihmiset ovat usein lainsäätäjiä ja viranomaisia kekseliäämpiä. Nyt jotkut, ovelat työmatkaliikkujat ovat huomanneet, että mannekiininuket ja omatekoiset, vaatteisiin puetut nyytit näyttelevät kimppakyytiläistä siinä missä työkaverikin. Paikallinen poliisi on saanut uuden valvontatehtävän ja kiinni jääviä hämääjiä muistetaan täällä 124 dollarin sakolla.

Vesienkäyttösuunnitelma

Yhden historiansa kuivimman vuoden jälkeen vakavan vedenpuutteen kourissa kamppaileva Georgian osavaltio sai toissapäivänä ensimmäisen, kokonaisvaltaisen vesienkäyttösuunnitelmansa. Georgian vesineuvosto hyväksyi sen yksimielisesti, mutta se vaatii vielä osavaltion siunauksen. Suunnitelma tulee tosi tarpeeseen, sillä monet Georgian alueet ovat olleet todellisessa vaikeuksissa, kun jopa kotitalousvesi on ollut "kortilla" muista veden käyttömuodoista puhumattakaan. Vesivarojen käytön ohjaus korostuu Georgiassa myös siitä syystä, että osavaltion väkiluku kasvaa yli 2 prosentin vuosivauhdilla luoden uusia paineita veden riittävyydelle.

Tiistaina hyväksytyssä suunnitelmassa määritellään suuntaviivat, joiden mukaisesti vesivaroja seurataan ja periaatteet ja säännöt, joiden mukaan niiden käyttöä ohjataan.

Suunnitelma vahvistaa myös osavaltion jaon 12 vesialueeseen, jotka vastaavat vesien käytön suunnittelusta, käytöstä ja ohjauksesta. On arvioitu, että ensi vaiheessa suunnitelman toimeenpano maksaa 30 miljoonaa dollaria. Voidaan kai sanoa, että suunnitelma ja sen toimeenpano ei tullut yhtään liian ajoissa, onhan vesien käytön kokonaissuunnittelu esim. Suomessa jo kohta 40 vuoden iässä.

Hilarious

Hilarious, hulppea, oli eilinen päivä Hillary Clintonille, joka voitti New Hamshiren esivaalin kolmen prosentin erolla Barack Obamaan. Ovensuukyselyiden mukaan Clinton, joka sai 39% äänistä, otti vihdoin enemmistön niiden kannattajien äänistä, joihin hän oli vedonnut; naisien (erityisesti sinkkunaisten) sekä iäkkäiden ja pienituloisten äänistä. Huonosti ei mennyt myöskään Obamalla (36%), joka puolestaan näytti saaneen enemmistön mustien, miesten ja, mitä pidettiin hieman yllättävänä, parempituloisten äänistä. Kuten Iowassa, Barack veti tälläkin kertaa saleihin niin paljon riippumattomia äänestäjiä, että joiltain äänestyspaikoilta olivat äänestysliput loppua kesken. Toisaalta - näin arvellaan - Barack sai aikaan sen, että myös republikaanien John McCain sai paljon riippumattomia liikkeelle.

New Hampshire osoitti jälleen kerran, kuinka vaikeaa ennustaminen on, erityisesti tulevan ennustaminen. Gallupit povasivat vielä toissailtana, vajaa 8 tuntia ennen ensimmäisiä vaaleja, yli kymmenen prosentin voittoa Obamalla ja selvää voittoa myös republikaanien Mitt Romneylle. Toisin kävi Obama hävisi Clintonille ja Romney McCainille (37%-32%).

New Hampshiren esivaalin tulos merkitsee välitöntä hihojen käärimistä kaikille ehdokkaille, jotka haluavat säilyä leikissä mukana. Sanotaan, että esimerkiksi Clinton oli aikonut jättää Michiganin (vaali 15.1.2008), Nevadan (19.1) ja Etelä Karoliinan (26.1) kiertueet vähemmälle, mutta nyt myös niihin on satsattava niihin ja heti niiden jälkeen on ns. Supertiistai tai paremminkin Super Duper Tuesday, 5.2., jolloin esivaaleja pidetään yli kahdessakymmenessä osavaltiossa. Presidenttiehdokkuus ei tule helpolla, vaikka rahaakin olisi (pääehdokkailla (esim. Clinton, Obama ja Romney) on liossa kaikilla yli 100 miljoonaa dollaria).

Oikea seos ?

USA:n korkeimman oikeuden tuomarit jakautuivat eilen kahteen vastakkaiseen leiriin käsitelleessään kysymystä, saako kuolemantuomion panna täytäntöön nykyisin monessa osavaltiossa käytössä olevalla myrkkyruiskeella. Siinä tuomitulle annetaan ensin nukutusainetta, sitten halvaannuttavaa kemikaalia ja lopuksi sydämen pysäyttävää kemikaalia.

Osa tuomareista oli sitä mieltä, että käytäntö on perustuslain vastainen, koska se saattaa monissa tapauksissa aiheuttaa tarpeettoman tuskallisen ja hitaan kuoleman. Heidän perustelunsa on se, että jos nukutuslääke ei tehoa ja halvaannuttava lääke peittää tuomitun kivun, kärsii tuomittu äärimmäisen tuskallisen kuoleman, jota ei pystytä valvomaan ja joka sitä paitsi on perustuslaissa kielletty.

Korkeimman oikeuden eettinen ongelma on noussut esiin Kentuckyssa, missä kaksi kuolemaan tuomittua vankia on esittänyt, että heidän teloituksensa hoidettaisiin yhdellä nukuttavalla barbituraatilla ja riittävän suurella annoksella.

Joka tapauksessa, Kentackyn, eikä muitakaan tuomioita ei pantane toimeen ennen kesäkuuta, jolloin oikeuden on määrä antaa päätöksensä.

Senkään jälkeen kuolemaan ei tuomita Alaskassa, Hawajilla, Iowassa, Länsi-Virginiassa, Mainessa, Massachusettsissa, Michiganissa, Minnesotassa, New Jerseyssä, Pohjois-Dakotassa, Rhode Islandilla, Vermontissa ja Wisconsinissä. Mainituissa 13 osavaltiossa raaka rangaistus on kielletty.

Suhteeton vai suhteellinen?

Iowassa järjestetyssä ensimmäisessä esivaalissa annettujen äänien perusteella presidenttitoivoista (hopeful) Barack Obama olisi ilman muuta selvässä johdossa demokraattien presidenttiehdokkaaksi. Politiikka ei kuitenkaan ole ihan niin suoraviivaista. Vaalin jälkeen on nimittäin käynyt ilmi, että kisaa johtaa selvästi Hillary Clinton.

Ehdokkaaksi kesän puoluekokouksessa valitaan se, joka saa taakseen vähintään 2025 puoluekokousedustajaa. Nyt on yksi esivaali pidetty ja Clintonilla on takanaan 175 edustajaa, Obamalla 75 edustajaa ja John Edwardsilla 46 edustajaa.

Viimeviikkoisessa esivaalissa edustajia Iowasta valittiin vain 45. Heistä Obama sai 16, Clinton 15 ja Edwards 14. Clintonin selvä johto selittyy sillä, että puoluekokoukseen osallistuu esivaalissa valittavien lisäksi yhteensä 796 ns. superedustajaa (kongressin jäseniä ym. puolueen aktiiveja), joilla on vapaat kädet valita oma presidenttiehdokkaansa. Jo nyt tiedetään, että 160 heistä kannattaa Clintonia, 59 Obamaa ja 32 Edwardsia.

JISAO

USA:n kauppaministeriön alaisella NOAA:lla ja Washingtonin yliopistolla (UW) on paljon keskinäistä yhteistyötä. Yksi yhteistyön ilmentymä on jo vuonna 1977 perustettu JISAO-"Joint Institute for the Study of the Atmosphere and Ocean". JISAOn tärkein tehtävä on organisoida NOAA:n ja UW:n yhteistä tutkimusta joka voi aiheiltaan olla hyvin globaalia tai aivan yhtä hyvin liittyä ongelmiin, jotka ovat tärkeitä USA:n luoteisrannikolle. Keskeistä yhteistyölle on se, että NOAA arvioi se strategisesti tärkeäksi. JISAOn viisi tärkeintä yhteistyömuotoa vapaasti tulkittuna ovat:

• Koota yhteen UW:n ja NOAA:n tieteellinen asiantuntemus ja tutkimuslaitteistot haastavien tutkimusongelmien ratkaisemiseksi.
• Kouluttaa NOAA:lle uusia tutkijasukupolvia erityisesti geo- ja ympäristötieteissä, missä UW on erityisen vahva.
• Tarjota UW:n opiskelijoille mahdollisuus osallistua NOAA:n tutkimuksiin ja tarjota heille mahdollisuus osallistua käytännön tutkimustyöhön sekä mahdollisuus käyttää tutkimustyössään NOAA:n tuottamia laajoja tutkimusaineistoja.
• Tarjota opiskelijoille harjoittelupaikkoja.
• Kehittää yhteistyötä valtion tutkimuslaitosten, yksityisen sektorin ja yliopiston kesken.

JISAOn neljä keskeistä aihealuetta ovat meriekosysteemit, ilmasto, ympäristökemia ja rannikkoalueiden merentutkimus.

JISAOlla on oma organisaationsa, jota tällä hetkellä johtaa UW:n professori. JISAO:lla on käytössään myös huomattavat taloudelliset resurssit ja se näkyy mm. NOAA:n Montlaken tutkimuskeskuksen käytävillä nuorten yliopistotutkijoiden runsautena.

Obamamania

Tuskin kukaan uskoi marraskuun alussa tosissaan, että Barack Obamasta, nuoresta kenialaisen isän ja kansasilaisen äidin pojasta voisi tulla Yhdysvaltain presidentti. Eilisen jälkeen kaikki pitävät sitä mahdollisena. Kaveri, jota on pidetty (erityisesti ulkopoliittisesti) kokemattomana peittosi Iowassa muut demokraattien ehdokkaat mennen tullen ja kaikilla mittareilla mitattuna.

95 prosenttisesti valkoisten asuttamassa Iowassa, tummaihoinen Obama sai demokraattisten äänestäjien enemmistön (38%) pahimpien kilpailijoiden John Edwardsin saadessa 30% ja Hillary Clintonin 29% annetuista äänistä. Analyysien mukaan Obama sai eniten nuorten ääniä, eniten ensi kertaa esivaalissa äänestäneiden (kaikenikäisten) ääniä, eniten mustien ääniä ja eniten jopa naisten ääniä. Obaman ansiona pidetään myös sitä, että demokraattien ensimmäiseen esivaaliin osallistujien määrä kasvoi edellisestä kerrasta yli 90 prosentilla (124 000 osallistujasta 239 000 osallistujaan). Obaman saavutuksena sitä pidetään siksi, että hän nappasi valtaosan uusien, huomattavalta osaltaan puolueeseen kuulumattomien ihmisten äänistä. Vaikka myös republikaanien esivaalin osanottajamäärä kasvoi 33 prosentilla (87 000:sta noin 116 000:een) pidetään demokraattien esivaalin suosion kasvua on enteellisenä varsinaisten presidentinvaalien näkökulmasta.

Poliittiset kommentaattorit ovat analysoineet vaalin tulosta ja pitävät Obaman menestystä loppujen lopuksi hyvin yksinkertaisena; kaveri osasi vedota juuri oikeisiin asioihin. Ensiksikin, hän oli ja on ehdokkaista se, joka valaa ihmisiin tulevaisuudenuskoa ja optimismia. Häntä onkin verrattu täällä Robert F. Kennedyyn (toivottavasti hän ei koe samaa kohtaloa). Toiseksi, Obama vetosi vahvaan ja määrätietoiseen johtajuuteen, joka tältä maalta on ainakin kahdeksan vuoden ajan puuttunut. Obama ilmoittikin yhdistävänsä tämän kansan ja sen monet amerikkalaiset kokevat nykyisessä tilanteessa yhdeksi tärkeimmistä asioista. Kolmanneksi, Obama puhuu tavallisista ihmisistä ja tavallisille ihmisille. Sama painotus oli Mike Huckabeella, joka myös nousi altavastaajan asemasta republikaanien selvään voittoon. Yhteistä Obamalle ja Huckabeelle on myös rentous, jonka puutteesta muut ehdokkaat ovat aika ajoin kärsineet.

Täällä odotettiin, että Hillary Clinton olisi voittanut puolelleen naiset, tai ainakin iäkkäämmät naiset. Näin ei kuitenkaan käynyt ja syynä siihen saattaa olla nainen, nimittäin Oprah Winfrey, jonka osallistuminen Obaman vaalikiertueeseen siivitti nuoren Illinoisin senaattorin joulukuussa takamatkalta Clintonin rinnalle ja vähän ohikin.

Kaiken kaikkiaan, amerikkalaiset haluavat politiikkaan muutosta. He näyttävät olevan kyllästyneitä paitsi sotimiseen ja nykyiseen presidenttiin, myös vanhaan puolue-establishmenttiin. Siihen tämänhetkinen Obamamania saattaa perustua.

Toki takana on vasta 3 miljoonan äänestysikäisen Iowa. Lähitulevaisuus näyttää, kuinka mania kestää.

Ympäristönsuojeluvirasto

“Ympäristönsuojeluvirasto on suuri vitsi”, aloitti viime sunnuntaisen yleisönosasto-kirjoituksensa eräs seattlelainen kansalaisaktivisti. Täällä ollaan aika yleisesti vihaisia uuden, autojen pakokaasuja koskevan lain tulkinnasta. Välittömästi sen jälkeen, kun presidentti oli joulun alla siunannut kongressin päätöksen, jonka mukaan autojen energiatehokkuutta on nostettava nykyisestä (25 mailista gallonalla keskimäärin 35 mailiin), ilmoitti liittovaltion ympäristöviraston (EPA) johtaja Stephen Johnson, että päätöstä on noudatettava koko liittovaltiossa. Poikkeamia ei sallita.

Iso Arska, Kalifornian kuvernööri Arnold Swartzenegger, puolestaan ilmoitti, että tulkinta ei Kaliforniaa tyydytä ja että se tullaan katsomaan raastuvassa, mihin EPA on eilen haastettu. Kalifornian kanssa samassa rintamassa on kuusitoista, lähinnä itä- ja länsirannikon, osavaltiota. Ne vaativat, että osavaltioiden on saatava asettaa liittovaltion lakeja tiukemmat autojen pakokaasunormit ja paljon nopeammassa aikataulussa.

Kun liittovaltion laki alkaa kiristää päästönormeja 2011, kalifornialaiset vaativat, että päästöjen rajoittaminen on aloitettava jo vuonna 2009 myyntiin tulevissa autoissa. Liittovaltion lain mukaan rajoitukset on saatettava täysimääräisinä voimaan vuonna 2020, kun Kalifornian johtama liittouma haluaa niiden olevan, jopa hieman tiukempina, käytössä jo 2016.

Edelleen, kalifornialaiset ovat kaavailleet , että uusien henkilöautojen keskimääräinen energiateho olisi vuoteen 2020 mennessä nostettava 43.7 mpg (=5.4 litraa/100km) , kun liittovaltion uusi laki tyytyy 35 mpg:n (6.7 litraa/100km) keskimääräiseen lukemaan.

Jos Kalifornia ja sen mukana Washington saavat tahtonsa läpi, vähenevät autojen päästöt tässä osavaltiossa määrällä, joka vastaa lähes 700 000 auton vetämistä pois liikenteestä.

Rikos ja rangaistus

Seurattuani syksyllä keskustelua mm. Texasissa ja Kentackyssa odottavista kuolemanrangaistuksista, tulin käsitykseen, ettei tässä osavaltiossa tuomita ketään kuolemaan. Olin väärässä. Nyt täällä ollaan tilanteessa, missä kolmenkympin korvilla olevalle nuorelle parille ehdotellaan laillista myrkkykemikaalin yliannosta – suoraan suoneen.

Syytettä odottava pariskunta tappoi jouluaattona kylmäverisesti morsiamen vanhemmat. Kiistaa ilmeisesti oli ollut rahasta, jota nuoret vanhemmilta halusivat. Murhenäytelmä synkkeni entisestään, kun morsiamen veli perheineen sattui tulemaan vanhempien kotiin. Nuoripari lahtasi myös veljen nelihenkisen perheen, isän, äidin ja kaksi alle kouluikäistä lasta. Motiivina oletetaan olleen aiempien surmatöiden peittely-yritys.

Reilu viikko täällä on kauhisteltu raakoja tekoja ja nyt mietitään tappajille sopivia rangaistuksia. Kuuden ihmisen kylmäverinen murhaaminen ei ole rikoksista pienimpiä.

Suomalaisesta näkökulmasta verityöt ovat karmeita, mutta niin on rangaistuksista käytävä (tasa-arvo-)keskustelukin. Julkisesti täällä spekuloidaan sillä, miksi naisia ei tuomita kuolemaan. Tähän mennessä kukaan nainen Washingtonissa ei ole saanut kuolemantuomiota ja koko maassakin on tuomittu vain 49 naista, kun tuomioiden kokonaismäärä on 3300. Kuitenkin, kuten mm. The Seattle Timesissa sunnuntaina julkaistu artikkeli dokumentoi, naiset ovat syyllistyneet aivan yhtä raakoihin veritekoihin kuin miehetkin.

Rankkaa keskustelua

Lentokone

Seattlessa on kaksi asiaa, joista ei lasketa leikkiä, Boeing ja Microsoft (ja kolmas on tietenkin herra Bill Gates). Boeing on leikinlaskun ulkopuolella siksi, että se antaa työtä lähes 75 000 paikalliselle ihmiselle. Microsoft työllistää täällä vain vajaat 50 000, mutta kun mainitut työllistetyt puhuvat noin 49 eri kieltä ja kun heidän palkkasummansa nykyään ylittää Boeingin vastaavan, on heidän merkityksensä alueelle on vähintäänkin Boeingin luokkaa. Microsoftin eduksi pelaavat myös yhtiön suuret alihankkijoiden kautta tulevat kerrannaisvaikutukset, joita ei toki puutu myöskään Boeingilta.

Täällä lasketaankin, että em. yhtiöiden työllistettyjen määrän voikin kertoa reilulla kolmella, kun arvioidaan sitä, kuinka moni täkäläinen ihminen on totaalisesti mainittujen jättiläisten harteilla (karkeasti arvioiden noin 450 000 ihmistä).

Ei olekaan ihme, että alueen valtalehtien The Seattle Timesin että Seattle P-I:n, muutoin tavallisilla taloussivuilla on erityiset, erikseen ja etukäteen varatut palstat alueen kahdelle talousjätille Boeingille ja Microsoftille (avaa tämä ja katso valikon business otsikot). Ilmailu ja IT ovat Seattlen taikasanat.

Tänään lehdissä puhuttiin lentämisestä. Aamun lehdet paljastivat verorahoilla rahoitetun Nasan (11.3miljoonan dollarin) 16208-sivuisen tutkimuksen, jonka mukaan lentoliikenne USA:ssa saattaa olla suuressa turvallisuuskriisissä.

Vuosina 2001-2004 tehty tutkimus paljastaa, että yli tuhannessa tapauksessa (1266) lentokoneet olivat ohitustilanteissa aivan liian lähellä (alle 150 m päässä) toisiaan. Tutkimus paljastaa myös yli tuhat (1322) sellaista tilannetta, jossa lentäjä joutui äkillisesti joko nostamaan tai laskemaan koneen korkeutta välttääkseen onnettomuuden.

Tutkimuksen mukaan ainakin 166 tapauksessa lentokone laskeutui kentälle ilman lennonjohdon ohjausta. Samaten yli 4000 tapauksessa kone törmäsi lintuparveen noustessaan tai laskeutuessaan kentältä.

Nyt esiin tullut tutkimus perustuu noin 8000 liikennelentäjän haastatteluun ja täällä vaaditaan, että aineisto on paitsi esiteltävä myös analysoitava tarkemmin.

Iloiset lomapäivät ?

Pimeät illat ovat Seattlen kaupungin ja Kingin maakunnan liikenteessä vaarallisia. Ihmiset pitävät lomiaan marraskuun lopun ja tammikuun 10. päivän välisenä aikana ja se näkyy lisääntyneinä liikenneonnettomuuksina. Erityisesti ao. lomakausi lisää rattijuopumusonnettomuuksia, joiden määrä kasvaa joulukuussa kolmanneksella vuoden keskiarvoihin verrattuna. Vuoden 2005 viisi pahinta rattijuoppojen kolarointipäivää oli joulukuussa. Surullisin oli joulun aatonaatto 23.12, jolloin rattijuopot ovat mukana kolareissa lähes 2,5-kertaisesti vuoden keskimääräisiin päiviin verrattuna. Toinen jatkuvasti kolarialtis päivä suurta ilopitoa seuraava Uudenvuodenpäivä. Todennäköisesti henki haisee tänäänkin monessa ratissa. Sen verran riehakasta (, joskin iloisella ja mukavalla tavalla,) oli meno eilen esim. Seattlen Queen Annessa, jonka Kerry-puistossa seurasimme hieman takellellutta uudenvuoden ilotulitusta (ensi vuonna Neulan tulitteet lauotaan manuaalisesti eikä niitä sytytä tuo peijakkaan tietokone, joka ei tiettävästi ollut Microsoftin ohjelmoima ja vaikka olisikin ollut, ei sitä täällä koskaan virallisesti myönnettäisi).

Maassa, missä ajokortti hankitaan 16-vuotiaana ja missä käytännössä kaikki liikkuvat henkilöautolla, autoilua, edes humalaisten autoilua, ei helposti rajoiteta. Niinpä keskustelu rattijuoppoudestakaan ei ole ollut yhtä intensiivistä kuin esim. useimmissa Euroopan maissa. Promilleraja on aika korkea, 0.8 ja aika monet paikalliset poliitikotkin uusivat viime vaaleissa paikkansa, vaikka alla oli tuoreita rattijuopumus-käryjä, joita paikallinen lehdistö toki rajusti muisti hehkuttaa.

Menneinä vuosina ovat riittäneet vetoavat liikennemerkit, joissa on teksti "Please do not drink and drive", mutta nyt on kuitenkin selvästi nähtävissä, että rattijuopumus-keskustelu on vilkastumassa ja asenteet muuttumassa. Oppia otetaan mm. Kaliforniasta, missä rattijuopotteluun suhtaudutaan täkäläistä tiukemmin. Mielellään täällä nykyään paheksutaan julkkisten, kuten Kiefer Sutherlandien ja Paris Hiltonien rattitoilailuja ja kirjoitetaan uutisia heidän yhteiskuntapalvelustaan tai linnatuomioistaan.

Myös poliisin toiminta on aktivoitunut. Joulukuun ja tammikuun välisenä aikana DUI-partioiden (DUI= Driving Under Influence) määrä on kaksinkertainen muuhun vuoteen verrattuna.

Myös toivotus Happy holidays saa täällä helposti lisämääreen ja esim. alkoholimainoksissa se kuuluu Happy holidays – Be responsible.